Desafinado - Se on Bossa Novan ikuinen klassikko ja sovitus on täynnä herttaista melankoliaa ja innostavaa rytmiä.

Desafinado -  Se on Bossa Novan ikuinen klassikko ja sovitus on täynnä herttaista melankoliaa ja innostavaa rytmiä.

“Desafinado,” joka portugaliksi tarkoittaa “epäsävelmää”, on yksi brasilialaisen musiikin legendaarisimmista kappaleista. Sen loi säveltäjä Antônio Carlos Jobim vuonna 1958, ja se on siitä asti kehittynyt Bossa Novan vakioksi, ihastuttaen kuulijoita ympäri maailmaa ainutlaatuisella melodiallaan ja herttaisen melankoliallisella tunnelmallaan.

Kappaleen historia on yhtä kiehtova kuin sen musiikki. Jobim kirjoitti “Desafinado” aluksi ystävälleen, laulaja-kitaristi João Gilbertolle, joka oli tuolloin Bossa Novan tyylin kehittämisessä keskeisessä roolissa. Gilberto rakastui kappaleeseen ja teki siitä ensimmäisen äänityksensä vuonna 1959.

Gilberton tulkinta “Desafinado"sta oli vallankumouksellinen: hän loi Bossa Novalle ominaisen rento ja synkopoitu rytmin, joka erosi perinteisestä sambasta ja toi samalla uutta ilmettä brasilialaiseen musiikkiin.

Jobimin vaikutus Bossa Novaan

Antônio Carlos Jobim oli yksi Bossa Novan tärkeimmistä pioneereista. Hänen musiikkinsa yhdisteli jazzin harmoniaa, klassisen musiikin melodiasuhteita ja brasilialaisten kansanmusiikkien rytmejä luoden uuden ja virkistävän äänimaailman.

Jobim oli lahjakas säveltäjä ja pianisti, ja hän kirjoitti useita ikonisia Bossa Nova -kappaleita, kuten “The Girl from Ipanema,” “Corcovado” ja “Wave”. Hän työskenteli tiiviisti João Gilberton kanssa, ja heidän yhteistyönsä oli olennainen osa Bossa Novan nousua kansainväliseksi ilmiöksi 1960-luvulla.

Jobimin musiikki leimasi myös muita muusikoita, kuten Stan Getz, Astrud Gilberto ja Charlie Byrd. Heidän tulkintojen avulla “Desafinado” ja monet muut Jobimin sävellykset saavuttivat laajemman yleisön.

Analyysi “Desafinado"sta: Melodinen ja rytmillisesti kiehtova

“Desafinado” on rakenteeltaan melko yksinkertainen, mutta sen charmissa on monimutkaisuutta. Melodia kiertää sujuvasti vaihtelisten sävelaskelmien ja asteiden välillä, luoden mieleenpainuvan melodian, joka pysyy helposti korvissa. Kappaleen alun soittaminen pianolla kuulostaa melkein jazziltä.

Rytmit ovat tyypillisesti Bossa Novalle: synkopoidut ja tasapainotetut, ne luovat rytmin, joka on samalla sekä energinen että rento. Kuten useimmissa Bossa Nova -kappaleissa, “Desafinado” on 2/4 tahtilajia.

Kappale on kirjoitettu C-duuriin ja siinä on selkeä melodinen kaari:

  • Intro: Kappale alkaa pianolla soittavan rauhallisella introilla.
  • A-osa: Melodia esitellään laulun ensimmäisellä osalla.
Aihe Selitys
Melodia Yksinkertainen ja kaunis, kiertää vaihtelisten sävelaskelmien ja asteiden välillä
Rytmi Synkopoitu ja tasapainotettu, luo energinen mutta rento tunnelma
Harmonia C-duuri, selvät melodiset kaaret
  • B-osa: Melodia muuttuu hieman toisen osan aikana.

  • C-osa: Kappale etenee korossa ja palaa A-osaan loppuun asti.

“Desafinado"sta on olemassa lukuisia eri versioita, joista jokainen tuo oman makunsa kappaleeseen. João Gilberton alkuperäinen versio on klassinen ja intiimi, kun taas Stan Getzin ja João Gilberto’n yhteistyössä syntynyt versio on eloisa ja jazz-vaikutteinen.

“Desafinado” - Muodostumassa uudeksi Bossa Nova klassikoksi

“Desafinado” on osoittautunut ikuiseksi klassikoksi, joka jatkaa viehättämistä kuulijoita sukupolvien ajan. Sen yksinkertainen mutta kaunis melodia ja herttaisen melankoliaa täynnä oleva tunnelma tekevät siitä Bossa Novan aarteiden joukkoon kuuluvan kappaleen.

Kappaletta on helppo oppia soittamaan, ja sen sovituksia löytyy monille eri soittimille. Se on myös ihanteellinen valinta aloittelevalle laulajalle, sillä melodia on helposti lähestyttävä.

Jos olet kiinnostunut Bossa Novasta tai etsit uutta musiikkikoetta kuultavaksi, “Desafinado” on ehdottomasti kuunneltavan arvoinen.